Blogi siitä, kun tilasin yhden bestiksen lisää.

Tiesin jo 5 vuotiaana olevani jotenkin rikki ja viallinen. Ja syy selvisi tähän tunteeseen. Olen koira ihminen, henkeen ja vereen. Ilman koiraa / koiria elämä ja minä itse ihmisenä tunnun tyhjältä.

Mummolassa oli koira. Se oli melkein niin kuin minun, maailman kaunein ja kiltein koira. Mummon kanssa muisteltiin assia, ja mummo mulle sanoi että mä myös nukuin assin kanssa koska en vaan halunnut olla siitä erossa silloin, kun sen luo pääsin.  Silloin minä olin  kokonainen, kaikki palat kohdallaa.

Olin 21 kun se vihdoin tapahtui. Hommattiin eka koira. Itkin 6 kk. Koska koin ettei musta vaan ole sen kouluttamiseen ja yhteiskuntakelpoiseksi tekemiseen. Samalla purin sitä koko elämän kestänyttä odotusta ja hämmennystä, kun se odotus viimein päättyi. Lopulta huomasin, että taas se puuttuva pala oli loksahtanut kohdillen.

Ihan alusta asti halusin bordercollien. Mutta koin etten ollut tarpeeksi hyvä / viisas ottamaan ensimmäiseksi koiraksi kovin viisasta työkoiraa. 3 vuotta olen haaveillut, 2 vuotta etsinyt ja puolitoista vuotta odottanut.

ja reilun viikon päästä se tapahtuu. Meidän perheeseen muuttaa bordercollie.

Voin kertoa, että mua on jännittänyt viimeiset 2 viikkoa niin, että ruoka ei maistu ja kokoajan on hieman tärinä.

Taas on se pelko perseessä, että osaanko mitään. Entäs jos en osaa. Mieli on melko herkässä.

Unet on myös olleet aikamoisia painajaisia siitä kuinka epäonnistun.

Kovin odottavaisin mielin olen tästä pentueesta. Isänä upea karjapaimenen kapu. Joka on työkoirana nautatilalla ja emänä toberoi ace of spades. Emällä toko päälajina (evl)  ja agility toisena ( maxi3) tästä voit tutustua pentueeseen lisää.

http://www.pikkusaari.com/bordercollies/litters/planned/2015_sole_kapu.html

Halusin kasvattajan valitsevan minulle pennun, koska en itse osaisi valita. Ja nyt on käsillä hetket, kun kohta selviää kuka 5 kauniista pennusta on minun uusi paras kaveri.

Tähän blogiin tulen kirjoittelemaan kuulumisia ja treenijuttuja, kunhan saadaan vauva kotiin.

Palikat on kasassa. Ja olen enemmän kuin kokonainen. Nautin täysin siemauksin tästä elämästä joka on täynnä koiria, karvoja, hienoja hetkiä, huonoja hetkiä ja täyttä elämää joka hetki.

-Sari